Hyvinvoinnin avaimia sydänyhteyteen

Kultaakin Kalliimpaa -blogista löytyy kirjoituksia, jotka liittyvät kehon ja mielen hyvinvointiin. Niiden on tarkoitus antaa avaimia sydänyhteyden vahvistamiseen, koska sydänyhteyden kautta avautuu läsnäolontaito, taito hyväksyä tämä hetki sellaisena kuin se on. Kirjoitukset kirjoitan minä, Heidi, joten ne ovat minun näkökulmastani kirjoitettuja asioita, siitä mitä itse tiedän, lukijalla on täysi oikeus olla eri mieltä asioista.

Kirjoitusten tarkoitus on herättää ajatuksia, auttaa oivaltamaan uusia asioita ja tukemaan hyvinvointia. Haluan kuitenkin muistuttaa, että jokainen on vastuussa omista päätöksistään ja jokaisen onkin tarvittaessa itse hakeuduttava myös terveydenhuollon piiriin. Elämässä ei aina tarvitse valita joko tai, vaan sekä että.

Toivon, että näistä kirjoituksista saisi uskoa ja toivoa elämään, ihmiskeho on viisas ja se osaa parantaa itse itseään, kun sille annetaan mahdollisuus. Luota sun kehoon, se on sun puolella. 

Ihanaa, että olet siinä, koska se kertoo siitä, että haluat kantaa vastuun omasta hyvinvoinnistasi.

Tämä teksti on kaikille, ketkä haluavat kyseenalaistaa vastakkainasettelun, hyvän ja pahan ja illuusion siitä, että emme jo olisi perillä, että maailma ei olisi jo valmis. Ainoastaan meidän tietoisuutemme ei vielä ymmärrä kaikkea mikä jo on.

Kaikki se mitä vastaan taistelemme, luomme vastaan taistelemalla. Tarpeella muuttaa sitä, pyrkimyksellä päästä siitä eroon annamme sille voimamme.

Matalan energian pelko ja välttely on yksi näistä. Ainoastaan matalan energian vastustaminen ja välttely madaltaa meidän omaa energiaa, antaa vallan sille vaikuttaa meihin. Pelon pelottelulla ego harhauttaa meitä näkemästä selvästi, estää meitä pysymästä tässä hetkessä, pysymästä rakkaudessa, koska silloin ego joutuu väistymään apukuskin paikalle, ja sitähän se ei halua. Uskominen hyvään ja pahaan saa meidät välttelemään varjoja, valo ja rakkaus löytyy kuitenkin pimeydestä. Hyväksymällä kaikki se, löytämällä rakkaus ja rauha elämän pimeimmästäkin hetkestä.

Voima ei ole tunteissa, vaan siinä, että hyväksytkö ne rakkaudella vai vastustatko niitä ja näin ollen vedät niitä puoleesi lisää, että lopulta ymmärrät, että ei ole syytä vastustaa yhtäkään tunnetta tai päästä siitä eroon, se poistuu, kun sen tehtävä on täytetty.

Kaikki energia on vain energiaa, niin kauan kun määrittelemme hyvän ja pahan, tuomitsemme, taistelemme vastaan tai välttelemme jotain pidämme oman energiamme alhaalla omasta tahdostamme. 

Vasta kun lopetamme nämä, hyväksymme itsemme ja ympäristömme ehdoitta, ymmärrämme, että asiat vain ovat ja me valitsemme suuntaammeko huomiomme siihen vai siitä pois. Vasta silloin kun suuntaamme huomiomme pois asioista joita emme enää tarvitse,  voimme suunnata energiamme luomiseen, kun teemme ne asiat, jotka herättävät meissä iloa ja hyvää oloa, luomme maailmasta paremman paikan.

Kyse ei ole valon ja pimeyden taistosta vaan tasapainosta. Ehdottomasta rakkaudesta, koska sitä suurempaa voimaa ei ole olemassa.

Egon luoma harha on myös saada meidät uskomaan, että emme jo olisi valmiita tai että maailma ei olisi valmis. Kaikki on jo valmista, me ollaan jo perillä. Vain meidän tietoisuuden taso saa meidät uskomaan, että näin ei olisi, joten ainut asia mitä voimme tehdä, on purkaa omia uskomuksiamme tähän liittyen, mitä enemmän tätä teemme, sitä enemmän näemme, että kaikki on jo niin kuin toivommekin.

Jos luulemme, että ympäristöämme muuttamalla tulemme enemmän henkiseksi, voimme naurahtaa egomme metkuille. Se on saanut meidät uskomaan, että olemme enemmän henkisiä pitämällä länsimaista lääketiedettä huonona, putsaamalla kotiamme suitsukkeilla, syömällä vain prosessoimatonta ruokaa ja juomalla eteerisiä öljyjä tai elämällä metsässä ilman sähköä. Ajattelemalla, että oma valinta olisi toisen omaa enemmän oikea tai enemmän totta, emme voisi olla enempää väärässä, koska jokaisen oma totuus ja todellisuus kumpuaa jokaisen omasta uskomusjärjestelmästä. Meidän totuus voi siis olla toiselle myös vahingollinen, jos se sotii hänen omia uskomuksiaan vastaan. Lähdetään siis kyseenalaistamaan myös itseämme, miksi toimimme niin kuin toimimme, vain sillä tavalla saamme purettua sitkeimmätkin uskomukset itsestämme. Sillä tavalla vapaudumme egomme luomasta harhasta.

Vain sillä on valta vaikuttaa meihin, jolle itse vallan annamme. Lopulta vain jokaisen omalla intentiolla on väliä omassa elämässä.

Aiheuttavat sen, että epätoivo valtaa mielen, jähmettyy, jolloin ei näe, että mitään olisi tehtävissä, täydellinen umpikuja. Ei tiedä mitä tehdä, mihin mennä, miten, koska ja kuinka? Ne laittavat ihmisen heittämään hanskat tiskiin ja luovuttamaan, tällöin toiminnan seurauksilla ei enää ole väliä. Silloin vahingoittaa joko itseään tai muita.

Laittavat ihmisen toimimaan, pakenemaan, vaikka ei jaksaisi mutta ihminen tekee mitä tahansa (selaa puhelinta, katsoo televisiota, siivoaa, urheilee, tekee töitä, puhuu taukoamatta, analysoi jatkuvasti, turvautuu väkivaltaan jne…), että tuota tunnetta ei tarvitse kohdata. Lopulta se on burnout.

Elämässä saattaa olla asia, joka tuntuu toistuvan kerta toisensa jälkeen, vaikka kuinka tekisi kaikkensa, vaikka kuinka taistelisi, että sitä ei enää tulisi esim. vetää rajoja oman hyvinvoinnin tueksi, vaihtaa työpaikkaa, puolisoa, kotia, yrittää ajatella positiivisesti ja etsii ratkaisua ulkoapäin, muuttamalla ulkoisia asioita, mutta aina sama asia tulee vastaan toista kautta. Yllä mainituissa asioissa ei ole mitään väärää, mutta jos haluaa ns. pysyvän muutoksen niiden kautta, on katsottava myös omaa osaansa sen asian suhteen mikä elämässä tuntuu toistuvan.

Keho oirii, koska mielen osatessa sivuuttaa tunteet ne purkaantuvat kehon kautta, että saisivat sinut kohtaamaan asian.

Toisten ihmisten käytös, puolison, lasten, omien vanhempien, työkavereiden jne…käytös tuntuu hankalalta, jolloin on vaikea tukea toista hänen tunnereaktioidensa kanssa. Huonoa käytöstä ei tule hyväksyä, mutta esimerkiksi lasta tulee osata auttaa näkemään oman tunteensa taa, jolloin käytöskin saadaan muuttumaan. Tosin on vaikea kohdata toisten tunteita, jos ei ensin kohtaa omiaan, siksi aikuisen on tärkeä tehdä ensin oma tunnetyöskentely auttaakseen lasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Nämä kaikki ovat energiatukosta kehossa, kohtaamatta jätetty tunne, joka haluaa vain tulla kohdatuksi.

Kun tunteisiin tutustuu energian näkökulmasta, alkaa ymmärtämään niiden tuomaa viestiä ja löytämään niiden takana olevia tunnelukkoja. Silloin saa mahdollisuuden muuttaa asioita pysyvästi. Kun sisällä oleva energia muuttuu alkaa ulkopuoli vastaamaan tähän muutokseen muuttumalla sen mukana, koska toimintasi muuttuu.

Tarve pyrkiä olemaan terve, turvassa, arvokas ja tärkeä, on viesti kohtaamattomista tunnelukoista kehossa. Vasta, kun ne kaikki on kohdattu rehellisesti itsestämme ja niihin liittyvät uskomukset muutettu, tulemme olemaan terveitä, turvassa, arvokkaita ja tärkeitä, koska olemme sitä jo!

Eikä pidä ymmärtää väärin, näihin pyrkimisessä ei sinänsä ole mitään väärää, vaan tarkoitus on herättää ajattelemaan, että miksi pyrit johonkin mitä jo olet, miksi luot itsellesi uhkakuvia asioista, jotka eivät sitä oikeasti ole?

Rakkaat kanssakulkijat, nyt on aika nostaa pelon energiasta käsin toimiminen kissana pöydälle. Nyt on aika lakata etsimästä syyllistä ulkoa ja sisältä. Kaikki minkä koemme uhkana, saa meidät toimimaan pelosta käsin. Vastaan taistelemalla, vaikkakin ns. hyvän asian puolesta, lisäämme pelkoenergiaa. 

Tämä on hämmentävä asia, koska tätä toimintaa näkyy myös ”hyvien” puolella. Ihminen, joka jo ymmärtää energian toimintaa kehossa, mielessä, universumissa jatkaa silti itsekin pelosta käsin toimimista, miksi? Koska tunnelukkoja on valtavan vaikea havaita ennen kaikkea itsessään. 

Uskomus, että vääryys ei poistu antamalla anteeksi, että hyväksymällä suljemme silmämme kaikelta negatiiviselta, kertoo vain vaikeudesta kohdata itsensä rehellisesti, se on vaikeutta tuntea pelkoa ja siksi pelkoa vastaan pitää taistella keinolla millä hyvänsä ajatellen, että kun se tehdään oikeudenmukaisuutta hakien, on energia erilainen. Kaiketi jokainen ymmärtää, että tämän vuoksi on olemassa sotia, koska jokainen sodan osapuoli kuvittelee, että minulla on oikeus tähän, koska minua kohtaan toimitaan väärin. 

Oikeasti rakkaus tekee asioista neutraalin, se muodostaa nollatilan, jossa asiat vain ovat. Kyse on tasapainosta, ei valon ja pimeyden taistosta, jommankumman voittaessa lopulta, koska niissä molemmissa on rakkaus. 

Tuomitseminen, luokittelu, ehdollistaminen ovat kaikki rajanvetoa, suojautumista mielemme luomalta uhalta. Ne ovat viesti siitä, että uskomme olevamme uhattuna, uskomme tarvitsevamme jotain ollaksemme jotain, vaikka totuus on se, että me olemme jo kaikkea mitä yritämme saavuttaa. Vain se, että uskomme, ettemme ole, aiheuttaa sen, ettemme ole. :D

Ymmärrän varsin hyvin, että saattaa kuulostaa uskomattomalta hölynpölyltä, että uhka lakkaa olemasta uhka, kun lakkaamme pitämästä sitä uhkana.

Tämä ei tarkoita, ettemmekö söisi terveellisesti, pitäisi huolta kehostamme liikkumalla, palautumalla yms. MUTTA se on aitoa hyvinvointia vasta kun asiat ovat kokemuksen tasolla neutraaleja ja keksittymme menemään kohti sitä mikä kutsuu, emme välttelemään ”huonoa”. Terveytemme ollessa uhattuna erilaisin sairauksin, viruksin, bakteerein… kaikki nämä vaikuttavat kehoon vain, jos kehossa on kohtaamatonta, kehon energiaa tukkivaa tunne-energiaa. Eli heikennämme itse itsemme ja altistamme näin itsemme kaikelle sille, mikä on luonnossa, meissä jo valmiina pitämällä sitä uhkana. Emme myöskään kävele auton alle ajatellen, että se ei ole uhka vaan, kun tiedämme olevamme turvassa, osaamme pysytellä pois auton alta. Sen sijaan, että pelkäämme jatkuvasti jäävämme auton alle, varmasti jossain vaiheessa jäämmekin, että saisimme tilaisuuden huomata, että sekin on vain tapahtuma muiden joukossa, saamme sen kautta tilaisuuden kohdata tuon energiatukoksen kehossamme.

Suojaamalla itsemme energeettisesti teemme samoin, koemme, että on jotain, joka uhkaa meitä. Emme siis usko olevamme turvassa, vastustamme jotain ja silloin annamme luvan vaikuttaa meihin. Meissä ei ole tarttumapintaan yhtään millekkään paitsi, jos sisällämme on valmiiksi jokin asia kohtaamatta, hyväksymättä. Emme siis ole alttiina matalavärähteiselle energialle, ellei meissä itsessämme ole jotain mihin tarttua, jotain mitä nostaa pintaan, ja silloinkin vain saamme tilaisuuden kohdata tuon asian, päästää irti ja vapauttaa tuo energia mihin tarttua. 

Yhteiskunnan tilan ollessa jo paikoittain kaaos, moni toimii edelleen pelosta käsin vastustamalla muutosta, pitämällä kynsin hampain kiinni vanhasta ”hyvästä”. Muutos on kuitenkin väistämätön ja jos keskitymme taistelemaan vastaan, jää tilaisuus luoda uutta ja ihmeellistä käyttämättä. 

Vaikka moni tietää asian ajatuksen voimasta ja siitä, että se mihin keskityt, lisääntyy. Moniko siltikään toimii ehdottomasta rakkaudesta käsin, moniko pystyy antamaan anteeksi, moniko pystyy rakastamaan väärintekijää(ei tekoa vaan tekijää) ilman, että toinen muuttuu ensin eli rakkaudella on ehto, koska ehdollinen rakkaus on vain susi lampaan vaatteissa.

Tunteiden tunteminen vaatii yhteyttä kehoon. Kykyä tunnistaa ja kuunnella kehosta tulevia viestejä. Tunteiden tunteminen vaatii mielen hiljentämistä, ns. ongelman ratkaisun lopettamista, koska kehomme tuntemukset/ haasteet eivät ole ongelmia, ne ovat viesti, joka meidän tulisi ottaa vastaan. Kehomme kieli on rehellinen energeettisestä tilastamme, myös niistä alitajunnasta nousevista asioista, joita tietoinen mielemme ei tiedosta.

Kehoyhteytemme on jätetty ilman ansaitsemaansa arvoa tässä suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa kehostamme on tullut vain mielemme jatke. Ajatustemme hallitessa suurinta osaa päivästämme, emme edes kuule mitä kehomme yrittää kertoa tai jos kuulemme, vaimennamme viestit helposti vain hoitamalla oiretta, pyrkimällä viestistä eroon.

On kuitenkin niin, että emme voi loputtomasti vaimentaa tuota puolta itsestämme vaan se alkaa viestittää kovemmin, voimakkaammin, jolloin se lopulta pakottaa meidät pysähtymään.

Jos vielä silloinkaan emme ole valmiita katsomaan viestintuojaa, itseämme ja sisällämme olevia asioita, emme saa tilaisuutta parantua ja vapautua kärsimyksestämme.

Yhteys kehoon löytyy pysähtymisestä, halusta katsoa omaa suhtautumista elämään ja tarvittaessa muuttamaan sitä. Yhteys kehoon vaatii vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista, koska kukaan muu ei voi tietää mitä sinä kehossasi tunnet ja miten elämän koet. On oltava valmis nostamaan kaikki ne asiat päivänvaloon. On lopetettava ohjeiden odottaminen ulkopuolelta, miten PITÄISI toimia ja alettava luottamaan itseensä, omiin tuntemuksiinsa kehossa. Tunteiden tuntemiseen ja elämän kokemiseen ei ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa.

Omien kehon tuntemustensa sivuuttaminen, aiheuttaa kehoon kokemuksen, että en ole tärkeä, turvassa tai tarpeeni eivät ole arvokkaita. Miksi kukaan muukaan antaisi minulle sitä, mitä en itsekkään anna itselleni? Kukaan ei saa koskaan tilaisuutta hyväksyä sinua omana itsenäsi, jos et näytä toisille kuka todellisuudessa olet. Ne, jotka eivät hyväksy todellista itseäsi, en usko, että edes haluat heitä elämääsi. Tämähän saattaa ajatuksena olla jopa hurja, mutta se on kuitenkin se mitä etsimme, se vaan vaatii oman panostuksemme asian suhteen, se vaatii meitä hyväksymään itsemme ehdoitta, jotta löydämme vapauden, löydämme aidon itsemme.

Mitä vahvempi yhteys meillä on kehoomme, sitä enemmän ymmärrämme, että voimme vaikuttaa vain muuttamalla itsessämme olevaa energiaa, energiaa jota annamme ja saamme takaisin. Kun vastuutamme ulkopuolelta jonkun toisen asioista, mistä koemme ahdistusta, toimimme samoin, kuin tuon kamalan teon tekijä, emme ota vastuuta itsestämme ja näin ollen kierrämme kehää. On jokaisen vastuulla valita mitä energiaa lähettää eteenpäin. Vastaan taistelemalla vain lisäämme vastustamamme asian energiaa.

Mitä syvempi yhteys kehoon ja luontoon, sitä laajempi tietoisuus meidän on mahdollisuus saavuttaa. Näemme korkealta vasta, kun kasvatamme juuret syvälle maahan.

Turva, elämän arvo, tekojemme merkityksellisyys, hyväksytyksi tuleminen ja rakkaus löytyvät kaikki samasta paikasta.

Se paikka on yhteisö, ykseys toistemme kanssa. Löytääksemme kaikki nuo asiat elämäämme, tarvitsemme toisiamme. Meidän on tarkoitus olla yhtä, olla toistemme tukena ja apuna. Tarkoituksemme on olla läsnä toisillemme, koska ihmisyydessä näemme itsemme toistemme kautta, olemme olemassa, kun meitä joku peilaa todelliseksi.

Hyvin usein koemme sen kuitenkin ennemmin uhkana, kuin mahdollisuutena, koska toinen peilaa pintaan myös meidän haavamme. Nuo haavat kuitenkin on mahdollista parantaa juurikin toisten avulla, ottamalla saatavilla oleva apu vastaan. Apu ei kuitenkaan välttämättä aina tule sitä kautta, mitä mielemme sen toivoo tulevan. 

Ottaessamme avun vastaan emme luovuta omaa voimaamme pois, koska toisten ollessa tukenamme me itse teemme kaiken työn, kannamme vastuun itsestämme. Avun tarvitseminen ei siis ole heikkouttaa vaan se on ihmisyyttä, inhimillistä.

Jos kieltäydymme ottamasta apua vastaan, haluamme pärjätä yksin tai jos nostamme harteillemme uhrin viitan, ulkoistamme avun saamisen toisten vastuulle, estämme itseltämme mahdollisuuden tulla hyväksytyksi heikkona ja haavoittuvana, täydellisen epätäydellisenä. Hyväksymällä, että me yhdessä olemme apua tarvitsevia ja epäonnistumme ajoittain saamme erillisyyden haavan parannettua. Huomaamme olevamme yhteisössä turvassa, arvokkaita, tärkeitä ja hyväksyttyjä juuri sellaisena kuin olemme. Se on ehdotonta rakkautta.

On sitä, että olet rauhassa omien ja toisten valintojen kanssa.

Silloin, kun yhteys omaan sisäiseen voimaansa on löytynyt, tuntuu ennen kaikkea mielenrauhaa. Rauhaa siitä, että ei koe uhkana erilaisia näkökulmia tai toisten tapaa toimia, vaikka nämä toimet kohdistuisivat itseesi tai tekemiisi valintoihin. 

Nautitko elämästä kaikkine puolineen vai taisteletko ”huonoksi” määrittelemiäsi asioita vastaan. Silloinhan elämästä jää osa kokematta. Elämä on ennen kaikkea kokemus, opettele vastaanottamaan se ilman luokittelua hyväksi ja huonoksi. Näin ollen vapautat valtavan määrän energiaa itsellesi, omalle kehityksellesi. Oman kehityksen nimittäin pysäyttää ajatus, että oma ajatus on ainut oikea. Estät itseltäsi mahdollisuuden laajentua sulkemalla osan näkökulmista pois ”huonoina”.

Vaali sitä mitä on. Jos et näe tämän hetken arvoa, et voi nähdä senkään hetken arvoa minkä haluat saavuttaa. Koska on vain tämä hetki, ikuinen nyt, täytyy haluamasi asiakin kokea mahdolliseksi nyt.

Kun annat mielelle vallan uskotella, että joki asia heikentää terveyttä, turvaa, arvoa ja merkitystä, se asia varmasti tekee niin. Ainut asia mistä elämässä kannattaa päästää irti on omat rajoittavat uskomukset elämää kohtaan. Kun teet niin, huomaat, että elämä on kaunis, ohikiitävä hetki, jonka virrassa on tarkoitus kellua, ei pyrkiä määrätietoisesti aina johonkin mielen luomaan laatikkoon.

Energia ei vaadi suojelua, koska se on vahingoittumaton.

Totuus ei vaadi sanoja, koska se on olemista.

Kauneus ei vaadi ulkoista muutosta, koska se on sisäistä iloa.

Tieto lisää tuskaa on sanonta mikä on tavallaan totta, mutta ei sillä tavalla, että asian tietäminen lisäisi tuskaa vaan se tapahtuu hermoston reagoidessa uhan kokemukseen. Tuskan kokemus syntyy silloin, jos pidämme tietoon saamaamme asiaa uhkana mahdollisuuden sijaan. Asenteella on siis väliä.

Maailma on pullollaan ohjeita ja vinkkejä mm. hyvinvointiin liittyen ja jos näistä muodostaa itselleen pakon mahdollisuuden sijaan, ne lisäävät tuskaa. Jos koet uhkaa siitä, että toimit ohjeita ja tietoa vastaan, keho kokee, että se on vaarassa. Jos kehon viesti on vielä ristiriidassa ulkoisen tiedon kanssa, on stressireaktio valmis.

Siksi on hyvä sallia itselleen hiljaisuutta, hermosto rauhoittuu ja ajatteleminen lakkaa. Tekemisestä tulee nautinnollista ilman pakkoa ja kelloon tuijottamista. Tällöin myös kuulet paremmin mitä kehosi oikeasti tarvitsee.

Hiljaisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla paikallaan istumista vaan hiljaisuuden voi saavuttaa arjen askareissa, osallistuen samalla elämään. Jos hiljentyminen vaatii erillistä, erikseen suunniteltua aikaa, jää se elämän jalkoihin. Siksi ainut pysyvä ratkaisu hyvinvoinnin kannalta on tuoda hiljaisuus tekemiseen mukaan.

Hiljentyminen arjen keskellä vaatii kuitenkin kehossa olevien energioiden kohtaamista ja hyväksymistä. Niin kauan, kun on tarvetta hiljentyä erikseen, omana aikana ilman häiriötekijöitä, kehossa on jotain, joka vaatii huomiotasi mutta et ole valmis sitä vielä kohtaamaan. Se jokin voi olla uskomus tai ajatus (ehdollinen odotus tietynlaisesta), jota et ole valmis muuttamaan, se voi olla jokin asia mitä et ole valmis hyväksymään, se voi olla jokin tunne, joka tuntuu uhalta.

Hiljaisuudesta tulee pysyvä tila arjen keskelle, kun olet päästänyt irti vastustamisesta. Kun lopetat vastustamasta omaa vastuutasi tunteistasi ja tarpeistasi sekä lopetat vastustamasta tilanteita, muiden ihmisten sanomisia ja tekemisiä.

On myös erittäin vapauttavaa ymmärtää, että et tarvitse lupaa olla sinä. Et tarvitse ulkoisia ohjeita toteuttaaksesi sisäistä ohjaustasi. Tarvitset vain rakkautta itseäsi ja muita kohtaan.

Hyväksy se mitä on, silloin hermostokin hiljenee.

Mitä on stressi?

Stressi on kehon ja mielen hätätila. Uhan kokemus ympäristöstä ja sisäisyydestä (omista tunteista ja uskomuksista). Hätätila saa autonomisen hermoston virittymään selviytymistilaan, suunnaten kaiken energian juoksemaan pakoon tai taistelemaan. Keho ei tunnista, onko uhka fyysinen vai psyykkinen. Kehon ollessa jatkuvasti taisteluvalmiina, kuluttaen energiaa, se palaa loppuun. Siksi myös palautuminen levolla ja turvan kokemus mielen tasolla on tärkeää, jotta keho latautuu ja pysyy elinvoimaisena.

Miten stressi ilmenee?

Stressi ilmenee terveydellisinä haasteina, joko fyysisesti tai psyykkisesti.

Kehon oireina, lihaskireyksinä, kipuna, elimien tai hermoston epätasapainotilana. Keho ei siis toimi niin kuin pitäisi, koska sillä ei ole tarpeeksi energiaa huolehtia itsestään.

Mielen haasteina, epämiellyttävinä tunteina, toivottomuutena ja ahdistuksena, jota peitetään erilaisilla riippuvuuksilla. Levottomuus ja uhan kokemus on todellinen, vaikka järki sanoo, että ei ole hätää.

Mitä on tiedostamaton stressi?

Mielen tason stressi on suurimmaksi osaksi tiedostamatonta, alitajuista ja se on varastoitunut kehoon, sitä kutsutaan fysiologiseksi stressiksi. Fysiologinen stressi on kehon tasolla, mm. solumuistissa ja se periytyy myös sukupolvelta toiselle. Kehossa oleva stressi perustuu kokemukseen, tunteisiin ja siitä jääneisiin uskomuksiin. Uhan kokemus kehosta ja alitajunnasta tulee purkaa, että keho voi kokea olevansa turvassa ja sen jälkeen uskaltaa suunnata energiansa palautumiseen ja parantumiseen.

Osalle ihmisistä on vaikea myöntää, että heillä saattaa olla stressiä. Ehkä se mielletään negatiiviseksi, ehkä se herättää pelkoa vastuun ottamisesta itsestä tai ehkä se ei vaan vielä tavoita fyysistä maailmankuvaa, tunne-energiatko muka voisivat sairastuttaa? Kuitenkin aina, jos kehossa on fyysinen pidempiaikainen haaste, sen taustalla on stressi, energiatukos, tutkitustikkin. Se on siellä tahattomasti mutta voit sen tahtoessasi purkaa erilaisin menetelmin, energiahoito on yksi niistä.

Koetko olevasi turvassa?

Kuulostaako hullulta, jos sanon, että olet turvassa vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Jopa kuoleman hetkellä olet turvassa.

Sisäinen turva muodostuu siitä, että hyväksyy sen, että jokaisella elämän tapahtumalla on tarkoitus. Ei ole olemassa sattumaa. Vaikka mieli ei voi millään ymmärtää, että elämässä tapahtuu täysin järjettömiäkin asioita, silti ne tapahtuvat syystä.

Tämä ei poista tunteita, vaan nimenomaan näiden asioiden on tarkoitus herättää tunteita, että voit kokea elämää, etkä vastustaa sitä. Tunteet antaa sulle mahdollisuuden oivaltaa asioita itsestäsi, halutessasi mahdollisuuden muuttaa sun elämää, uskomuksia ja ajatuksia. Kaikella on aina kaksi puolta. Jos haluat rakkautta on oltava valmis vastaanottamaan myös suru. Jos haluaa turvaa, on kohdattava myös pelkonsa. Hienointa tässä on, että surussa on rakkaus ja pelossa on turva.

Sisäinen turva löytyy myös oivalluksesta, että jokainen sielu on valinnut omat elämänsä haasteet. Vapaa tahto antaa meille vapauden valita opimmeko asioista vai emme ja tartummeko toimeen vai emme. Mikään tapahtuma ei kuitenkaan lopulta vahingoita meidän sielua, ainoastaan keho ja mieli kärsii ihmiselämän aikana, jos ei ole valmis oppimaan kohtaamistaan vaikeuksista. Kärsimys jatkuu niin kauan, kunnes olet valmis muuttamaan omia uskomuksia ja ajatuksia.

Tähän liittyy myös oivallus siitä, että et voi ketään varsinaisesti pelastaa, voit vain yrittää auttaa sitä, joka apua haluaa. Lakkaa siis miettimästä sitä, olisitko voinut tehdä jonkun hyväksi enemmän.

Sitä monesti toivoo läheisten pysyvän turvassa, mutta olen oivaltanut, että tämä toive on ns. turha, jokainen sun läheinen on joka hetki turvassa, sielu on turvassa.

Se mitä toivon sen sijaan on, että he säilyttäisivät yhteyden sydämeensä ja kokisivat myös olevansa turvassa. Ymmärtäisivät, ettei mikään asia laske heidän arvoa ja tärkeyttä tässä elämässä. Ketään ei myöskään voi kukaan toinen hylätä, vain jokainen itse voi hylätä itsensä lakkaamalla kuuntelemasta omaa sydäntä.

Lopuksi vielä sisäisen turvan yksi isoimmista oivalluksista on ollut, että ei ole olemassa hyvää eikä pahaa. On vaan asioita, jotka tapahtuvat, "pahat" asiat tapahtuvat siksi, että joku on kadottanut yhteyden sydämeensä.

Viha ei kuitenkaan poista vihaa, vain rakkaus voi tehdä sen.

Tee sun kaikki tunteet näkyväksi itsellesi. Myönnä se tunne. Suostu päästämään se pintaan koettavaksi. Älä käännä tunnetta pois positiivisella ajatuksella/ selittämällä, että tunteessa ei ole järkeä tai, että ikävä tunne vetäisi puoleensa lisää ikävää tunnetta. Vedät puoleesi ikäviä tunteita vain, kun et suostu kohtaamaan niitä. Vaikka et voisi tilanteelle mitään, voit silti hyväksyä tuntea tilanteesta aiheutuneen tunteen ja näin ollen vapautua siitä.

Meidän on helppo kokea kehossa positiiviseksi mielletyt tunteet kuten ilo, rakkaus, rauha. Kellumme mielellämme näissä tunteissa vaikka päivästä toiseen. Määritämme onnellisuutta ja arvoamme näiden kautta. Tosiasia kuitenkin on, että elämään kuuluu kaikenlaiset tunteet, eivätkä niistä mikään ole toista huonompi. Mikään tunne ei myöskään tee elämästä huonompaa tai sinusta vähemmän arvokasta.

Toiset niistä ovat voimakkaampia ja kivuliaampia mutta mikään niistä ei ole niin suuri, ettet voisi sitä hyväksyä koettavaksi. Itseasiassa enemmän energiaa vaatii pitää tunnetta piilossa jatkuvasti, kuin antaa sen tulla ja mennä. Suostu siis kellumaan myös ikäviksi mielletyissä tunteissa, voit yllättyä miten nopeasti ne laantuukaan, kun niitä ei vastusta.

Mitään tunnetta sun ei tarvitse osata selittää tai perustella. Ainoastaan voit pohtia miksi tunne tuli, mikä tarve sen takana on jäänyt täyttämättä ja voisitko jatkossa tehdä jotain, että tarve tulisi täytetyksi.

Tunteiden tunteminen ei vaadi kohdistamaan tekoja tai sanoja muihin ihmisiin, itsen tai muiden syyttäminen ei auta mitään, tunne ei ole kenenkään vika, koska se ei ole vika. Se on merkki tarpeesta, joka on täytetty tai jäänyt täyttämättä. Kokeile kiittää jokaista tunnetta siitä, että se tuli opettamaan sulle jotain susta itsestäsi. Tarpeisiin tunteiden takana vaikuttavat meidän kokemukset elämästä ja sitä kautta muodostuneet uskomukset, odotukset ja ajatukset. Purkamalla haitallisia uskomuksia luot turvaa tähän hetkeen ja täytät näin ollen omia tarpeitasi toimimalla toisin.

Ihminen ei kykene ymmärtämään muidenkaan tunteita, jos ei ymmärrä omiaankaan. Näin ollen tunnelukko siirtyy sukupolvelta toiselle, kunnes joku on valmis tutustumaan tunteisiinsa. Myöntämään niiden olemassaolon. Silloin loppuu oma ahdistus ja arvottaminen.

Mikä vaikuttaa meidän omaan energiaan?

Omat ajatukset, joita on valtavasti ja vielä valtavammin, kun seuraamme uutisia ja somea. 

Tekemättömät asiat, joita saattaa kasaantua pitkä lista, koska oikeasti meitä ei inspiroi tehdä niitä asioita.

Sellaisten asioiden tekeminen, joita meidän sydän ei halua tehdä. Esim. työ mikä ei palvele meidän sisintä, työ mikä ei ole sitä mitä oikeasti haluamme tehdä, se ottaa enemmän kuin antaa. 

Ylimääräiset tavarat tai tavarat, joiden energia ei ole samalla taajuudella meidän itsemme kanssa.

Fyysinen lika, kehossa, tavaroissa tai vaikkapa talossa.

Alkoholi ja muut riippuvuutta aiheuttavat asiat. Ovat kuin näkymätön lieka nilkkamme ympärillä.

Ihmiset ympärillämme, isot ihmismassat, kun sekalaista energiaa on paljon tai ihmiset ketkä kantavat suurta purkamatonta energiataakkaa itsellään, imevät toisistakin elämäniloa.

Tuntematta jätetyt tunteet.

Täyttämättä jätetyt tarpeet.

Miten sitten vahvistaa omaa energiaa ja pitää omat energiat vahvoina?

Vähentämällä kuormitusta, olemalla läsnä sun omalle elämälle, sulkemalla uutiset ja some. Sun elämä ei parane siitä, jos jatkuvasti huolehdit mitä maailmalla tapahtuu ja mitä muut elämällään tekee tai jopa vertailet itseäsi muihin.

Vähentämällä tehtävälistalta asioita niin, että listalla olevat asiat on mahdollista tehdä olemassa olevan ajan puitteissa ja myös luottaa siihen, että asiat tulevat tehdyksi juuri oikeaan aikaan, ne, jotka jäävät tekemättä eivät olleet tarkoitettukaan tehtäväksi. Seuraa inspiraatiota ToDo listojenkin kanssa.

Jos työ tai elämäntilanne ei tunnu omalta, kaipaat muutosta, ei ole tärkeintä tietää varmaksi seuraavaa askelta vaan tärkeintä on tietää mihin haluat päätyä, jos katsot omaa elämääsi eteenpäin 10 vuoden päähän, millaisena sen haluat nähdä, mieti se tarkkaan, tunne se hetki. Tämän mielikuvan avulla on helpompi alkaa tehdä asioita, jotka tuovat muutosta mukanaan. On helpompi päättää seuraava askel, kun kysyt itseltäsi, viekö tämä minua lähemmäs sitä 10 vuoden päässä olevaa mielikuvaa. Tämä voi siis joskus tarkoittaa myös epämukavuusalueelle astumista, mutta jos se lopulta vie sinut sinne, minne haluat, on se mahdollisuus sinulle kasvaa ja kehittyä.

Tavarat, joita emme tarvitse tai jotka eivät tuo meille iloa, kuluttavat meidän energiaa. Niille ei tunnu löytyvän paikkaa tai ne tukkivat kaappeja vuosia, ilman että kukaan muistaa niiden olemassaoloa. Kun sipulin pilkkomiseen on 5 eri välinettä ja oikeasti käytät vain aina sitä yhtä ja samaa veistä, loput tavarat ovat vähän, kuin turhana painona kuumailmapallossa, joka ei niiden takia pääse korkeammalle. Tällaiset tavarat, joita et käytä tai jotka eivät tuo iloa elämääsi suosittelen laittamaan eteenpäin. Tavaran voi myös puhdistaa, jos siihen on jäänyt esim. edellisen omistajan energiaa. Puhdistuksen voi tehdä ihan fyysisesti pesemällä, maalaamalla tai mielikuvan avulla poistamalla kaiken lian energiatasolta.

Kehon, esineiden tai vaikkapa sen talon ollessa ihan oikeasti likainen, vaikuttaa se energioihin, olotilaan ja fiilikseen. Pesemällä lian pois fyysiseltä tasolta, puhdistat samalla myös energioita. Karkeaa merisuolaa voi käyttää veden lisäksi puhdistamiseen, silloin energiatason puhdistus tehostuu entisestään.

Alkoholi ja muut riippuvuutta aiheuttavat asiat hallitsevat meitä ja kuluttavat meidän energiaa, ne laskevat meidän omaa värähtelyä. Luonnollisesti käykin niin, että kun oma energia puhdistuu ja värähtely nousee, riippuvuudet jäävät pois, ne ovat yleensä lievittämässä ahdistusta, joka nousee käsittelemättömistä tunteista ja traumoista. On siis hyvä miettiä, mitä tyhjiötä mikäkin riippuvuus täyttää ja lähteä purkamaan sen kautta kehossa olevaa kuormaa.

Mitä herkemmin aistii toisten ihmisten energioita, sitä enemmän tarvitsee palauttavaa maadoitusta. Ihmiset kantavat jokainen mukanaan omaa energiaa, toisilla se on vielä raskaampaa kuin toisilla, jos ihmisiä on paljon, myös energiaa on paljon. Voi myös tietoisesti päättää, että ei ota vastuuta toisten ihmisten pahasta olosta, vaikka he yrittäisivätkin kaataa sitä toisen niskaan. Älä anna toisen tunteille lupaa tarttua sinuun vaikka olisitkin heidän tukenaan vaikeissa elämän hetkissä.

Jos kannamme kehossamme tunteita, joita emme halua kohdata, tekee se olostamme raskaan, mitä pidempään yritämme näitä tunteita vältellä ja painaa pinnan alle, sitä enemmän ne kasvavat ja yrittävät pintaan kovemmin. Kuvittele miten raskasta on lopulta yrittää pitää isoa tunnemöykkyä kannen alla, koska on pelottavaa kohdata se, se uuvuttaa lopulta kokonaan. Ainut tie vapauteen ja keveyteen on tuntea se tunne. 

Oman hyvinvoinnin ulkoistaminen kuluttaa meidän energiaa, koska odotamme ja odotamme, että joku toinen ihminen tai tilanne tekisi olomme paremmaksi, täyttäisi tarpeemme. Saamme odottaa tätä asiaa elämämme loppuun asti. Vain me itse voimme omaan oloomme vaikuttaa, kysymällä itseltämme voinko minä tehdä asialle jotain tai voinko hyväksyä tämän asian mitä en voi muuttaa.

Haluan lopuksi muistuttaa, että meidän ei tarvitse erityisemmin suojata itseämme energioilta, jos kohtaamme energian mikä ei tunnu meistä hyvältä, voimme itse aina valita annammeko sen vaikuttaa meidän olotilaan. Tietoisesti voimme puhdistaa ja välttää meille epämieluisia asioita mutta pelkäämään ei tarvitse ruveta, ennemminkin on tärkeää pysyä rakkaudessa, silloin oma energia on niin vahva, ettei siihen voi vaikuttaa ulkopuolelta tulevat asiat, hetkeä kauempaa.

Energiahoito ennaltaehkäisee ja hoitaa jo olemassa olevia haasteita. Se tukee elimistön hyvinvointia, nopeuttaa paranemisprosessia ja vahvistaa kehoa ja mieltä, että sen on helpompi kestää lääketietteelliset toimenpiteet ja hoidot tai välttää ne kokonaan.

Ajatuksena ei siis ole valita jompikumpi, vaan yhdessä ne antavat keholle parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Mitä sitten voi energiahoidolla hoitaa?

Mitä tahansa.

Ellei energiahoito riitä yksinään hoitamaan haastetta, se tukee muita hoitoja parhaalla mahdollisella tavalla luonnollisesti, joko ennen tai jälkeen toimenpiteen/hoidon. Energiahoito aktivoi kehossa lepotilan, jossa keho suuntaa resurssit parantamaan itseään parasympaattisen hermoston avulla.

Hyöty mitä saavutetaan yhdistämällä energiahoito muuhun terveydenhuoltoon voi olla esim.

-lääkkeiden tarpeen väheneminen (lääkärin valvonnassa), tai lääkehoidon välttäminen kokonaan, josta kiittää elimistö ja ympäristö. Veriarvojen seurannalla/ kehon kuvantamisella voi hyvinkin nähdä kehon palautumisen vaikutuksen konkreettisesti.

-haasteen helpottaminen, mihin ei lääketieteen kautta ole löytynyt apua, koska syy on energiatasolla, energiatukoksessa kehossa, joka aiheuttaa kehoon stressitilan. 

-lihasten rentoutuminen, kivun helpottaminen ja kehon virheasentojen korjaantuminen hermoston rentoutuessa. Myös heille turvallinen hoitomuoto, ketkä eivät voi käydä fyysisessä käsittelyssä vasta-aiheen vuoksi.

-terveyshaasteiden ennaltaehkäiseminen, kehon palautuessa parhaalla mahdollisella tavalla. Stressiä ei ole tarkoitus elämästä poistaa, vaan on hyvä huolehtia vastapainona hyvästä palautumisesta, jolloin keho saa ladattua akkunsa taas seuraavaan menoon.

-mielen tyyntyminen ja stressin väheneminen arjessa, kun hermoston ylivireystila helpottaa, se ei enää koe uhkaa jatkuvasti. Tunteet on helpompi ottaa vastaan, kun mieli on rauhallinen, eikä valmiiksi alitajuisessa pelkotilassa.

Energiahoito on kuin kehon asettamista laturiin, akkujen ollessa täynnä, keho jaksaa elämän menoa.

Huollammehan autojammekin ennekuin ne ovat rikki, miksi emme huoltaisi myös kehoamme ennen kuin se sairastuu.

Mitä pidempi kuormitus kehoon kohdistuu, sitä pidemmän palautumisjakson se tarvitsee löytääkseen tasapainon. Emme voi siis olettaa, että yhdellä hoitokerralla hoituu vuosien kuormitus, vaan kehon haasteet ovat merkki hidastamisen tarpeesta pidemmäksi aikaa.

Jostain on kuitenkin hyvää aloittaa ja jokainen palautumista edistävä teko on kohti tasapainoa ja mielenrauhaa hyvinvoinnin avulla.

Muistatko kiittää itseäsi, kun jotain hyvää tapahtuu tai saavutat unelmiasi ja haaveitasi? Onni ei ole sattumaa vaan se on sinun itsesi luoma.

Se kiitollisuuden tunne mitä tunnet kehossasi elämää kohtaan, sitä hetkeä kohtaan, kokeile kohdistaa se itseesi, nosta luvan kanssa itsesi arvoosi ja totea, että miten mahtavan asian olenkaan saanut aikaan. 

Tiedän, se voi olla pelottavaa olla onnellinen ja varsinkin ottaa kunnia itselleen siitä onnesta mitä on saavuttanut. On kuitenkin niin, että olet itse luonut itsellesi olosuhteet ja tarttunut tilaisuuteen sekä toiminut. Mitään ei tapahdu ellet osallistu elämääsi, tee asioille jotain. Maailmankaikkeuden laki, syy ja seuraus. 

Joskus voi olla myös niin, että mielen tasolla sinulla on haave, jonka eteen teet asioita. Voi kuitenkin olla, että ne asiat, joiden ajattelet vievän sinua lähemmäs haavetta, todellisuudessa estävätkin haavetta toteutumasta. Liiallinen suunnitelmallisuus ja kontrolli voi olla hidaste, koska yleensä näiden asioiden takana vaikuttaa pelko, jonka pohjalta päätökset tehdään. Enkä kannusta heittämään näitä kokonaan romukoppaan vaan höllentämään otetta, että sinulle jää tilaa havaita myös muita mahdollisuuksia mitä elämä eteesi tuo. 

Jos sinulla on määränpää, ole avoin matkalle. Onnen eteen voi joutua tekemään joskus vaikeitakin päätöksiä, kuitenkin jos kyseessä olet sinä ja sinua koskeva asia, on se silloin itsensä arvostamista, vaikka muut tuomitsisivatkin päätöksesi asettaa oma hyvinvointisi muiden odotusten ja ajatusten edelle. Sanomattakin toki selvää, että lain puitteissa.

Ennen kaikkea sinun on uskottava olevasi kaiken sen hyvän arvoinen. Ole avoin onnelle, suostu ottamaan se vastaan ja hyväksymään, että olet itse sen tilanteen itsellesi luonut.

Kokeile joka päivä kiittää itseäsi jostain asiasta, jonka olet tänään saanut aikaan. Oli se sitten vaikka lepoa keholle, että se jaksaa taas huomenna.

Mitä se oikeastaan on? Se on irti päästämistä tunteista, mitkä ovat toisten tai itsensä aiheuttamia. 

Kun tunne on tullut ja se on tunnettu, voi siitä päästää irti hyväksymällä tilanne sen sijaan, että sitä jäisi kantamaan mukanaan katkerana. Anteeksiantaminen ei oikeuta tekoa tai sanoja, joista nämä tunteet ovat aiheutuneet. Sillä lakataan kantamasta sitä raskasta ja turhaa tunnetaakkaa omassa repussa, joka vie tilaa ilolta ja onnelta.

Anteeksiantaminen toisille tulee helpommaksi, kun ymmärtää, että toisen teot ja sanat eivät johdu sinusta. Ne ovat heijastus toisen taakasta mitä hän kantaa sisällään. Kaikilla teoilla, sanoilla myös niiden tulkinnalla on taustalla jokin syy, tarve, joka on jäänyt täyttämättä tai tunne, joka on jäänyt tuntematta. Myös sinulla on aina mahdollisuus oppia kamalistakin tilanteista jotain, voit oppia tunnistamaan tarpeitasi ja toimimaan niiden mukaan. Anteeksiantaminen ei tarkoita, että suostut toisen tallottavaksi. Voit oppia hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet ja seisomaan itsesi puolella, vaikka toinen hylkäisi. 

Kuulin kerran hyvän sanonnan, joka jäi mieleen: Jos et anna anteeksi, olisi kuin joisit itse myrkkyä ja toivot, että toinen kuolee. Myrkytät siis vain itseäsi, et ketään muuta kantamalla kaunaa ja niitä tunteita mitä asia on sinussa herättänyt.

Anteeksiantaminen itselle taas helpottuu, kun ymmärtää, että olet jokaisessa tilanteessa toiminut parhaan mahdollisen tietosi ja taitosi mukaan. Et ole osannut muuta siinä hetkessä, sillä sitä hetkeä on saattanut ohjata tarve ja tunne. Nämäkin tilanteet voi nähdä oppimisen kautta, voimme oppia virheistämme ja toimia jatkossa toisin. Meistä jokainen on rakkautta ja hyväksyntää tarvitseva ihminen, erehtyväinen, alati oppiva ja muuttuva. Meitä myös kasvattaa ja ohjaa ihmiset, jotka ovat itsekin keskeneräisiä, miten siis meilläkään voisi olla kaikki tieto ja taito.

Mistä sitten tunnistaa aidon anteeksiannon? Siitä, että myös unohdat, koska jos et ole unohtanut, voit esittää antaneesi anteeksi, mutta edelleen ne sinua itseäsi myrkyttävät tunteet ovat sisälläsi. On ymmärrettävää, että anteeksiantaminen on joskus todella vaikeaa, uhrin viitan kantaminen ei kuitenkaan muuta mennyttä eikä tulevaa.

“Päätös olla antamatta anteeksi on päätös kärsiä”

”Ikinä ei ole liian aikaista antaa anteeksi. Ikinä ei ole liian myöhäistä antaa anteeksi.” 

-Gerald Jampolsky

Tunteet = ihmisyyden perusta.

Tunteet tekevät meistä inhimillisiä, erottavat meidät koneista ja tekevät meistä jokaisesta yksilön, ainutlaatuisen ihmisen, jollaista ei ole toista koko maailmassa.

Ei ole olemassa väärää tunnetta, kaikki tunteet kertovat sinusta ja sinun tarpeista. Usein sanotaan, että seuraa sinun sydäntä, tarkoittaa se käytännössä sitä, että seuraat sinun tunteita.

Tunteet ovat energiaa kehossa, jotka syntyvät ajatusten kautta. Mielessä liikkuu päivän aikana kymmeniä tuhansia ajatuksia, joten ne vaikuttavat tiedostamattakin meidän tunteisiin. Ajatuksiin vaikuttaa meidän kokemukset, uskomukset, ympärillä tapahtuvat asiat ja toisten ihmisten sanat ja teot. Voit vaikuttaa omiin ajatuksiisi tietoisesti ja voit muuttaa myös sinun ympäristöä tukemaan sinun ajatuksiasi.

Tunteiden tuntemiselle täytyy olla tilaa, aikaa, jolloin ei ole aikaa. Jos tunne jää tekemisen jalkoihin, se varastoituu odottamaan myöhempää ajankohtaa, se haluaa sinun jakamattoman huomion, että hyväksyt sen läsnäolon ja kuulet, jos sillä on jotain kerrottavaa sinulle.

Tunteisiin vaikuttaa myös hermoston tila, jos hermosto on ylikuormittunut, jatkuvasti taistele ja pakene tilassa, on tunteetkin kuormittavampia hermoston ollessa heikommassa kunnossa jo valmiiksi. Kun hermosto rauhoittuu, on tunteetkin helpompi ottaa vastaan ja tuntea ne.

Tunteet varastoituvat kehoon, jos niitä ei tunne ja monesti keho muistaakin enemmän, kuin mitä mieli pystyy ajattelemaan. Tunteita on siksi hyvä purkaa myös kehon kautta, erilaisilla menetelmillä. Energiahoito on yksi niistä, joiden avulla tunne puretaan keho tasolta. Puhuminen on oiva työkalu tiedostaa ja nostaa pintaan tunteet, se auttaa oivaltamaan asioita. Tunne voi kuitenkin vaatia myös kehollisen tuntemisen vapautuakseen kokonaan. Jos tunne on ollut kauan pinnan alle painettuna, voi olla vaikea saada siitä kunnolla kiinni mielen tasolla, se on siis varastoitunut kehoon mutta sen tunteminen ei oikein onnistu, silloin sen vapauttamiseen tarvitaan kehollisia menetelmiä.

Jos huomaat, että sinun on vaikea kestää toisten tunteita, kertoo se yleensä siitä, että sisälläsi on omia, käsittelemättömiä tunteita, joille et ole antanut lupaa tulla ja olla. Tämä voi olla usein opittu malli lapsuudesta, joka toistuu sukupolvelta toiselle, vanhempien omien oppien ja tunnelukkojen kautta. Tämän mallin periytyminen on kuitenkin mahdollista katkaista sillä, että kohtaat omat tunteesi, annat itsellesi luvan tuntea ja jos tämä tuntuu vaikealta, pyydä apua. On monenlaista keinoa lähteä purkamaan omaa tunnekuormaa kehosta, jokainen askel vie kuitenkin lähemmäs vapautta, mielenrauhaa, joka tulee siitä, että kaikista tunteista tulee sinun ystäviä, jotka ovat tervetulleita silloin, kun niille on tarvetta. Tunteet eivät enää jää jumiin kehoon, kun sinulla on lupa tuntea.

Hyväksymällä kaikki tunteet, olet vapaa!